Partiolainen rakastaa maailmaa ja suojelee ympäristöä. Hän jättää maailman parempaan kuntoon kuin millaisena siihen syntyi. Tämä on meille kaikille tuttua – mutta miten se hoituu käytännössä?
Kun hain tätä leirinjohtajan pestiä, kirjoitin hakemukseen näin: ” Piirileirin tulisi toimia mallina vastuullisesta tapahtumanjärjestämisestä ja kirittää koko partioliikettä kohti hiilikädenjälkijohtajuutta.”
Myönnetään, hieman pompöösiltä kuulostaa. Vaikka termit vastuullisuustyössä voivat tuntua vierailta tai hienostelevilta (ei hätää, en kuitenkaan ryhdy puhumaan hiilidioksidiekvivalenttitonneista tai LULUCF:stä), on kyse sellaisista asioista, joita olemme tehneet partiossa jo pitkään.
Lyhyesti kyse on kahdesta asiasta: hiilijalanjäljen pienentämisestä eli siitä, että partiotoiminnalla olisi mahdollisimman vähän ikäviä vaikutuksia ilmastolle, ja hiilikädenjäljen kasvattamisesta eli siitä, että partion positiivinen vaikutus olisi mahdollisimman suurta.
Kimaran kokoisen (historian suurimman piirileirin) tekemiseen liittyy monia haasteita sekä hiilijalanjäljen että kädenjäljen osalta. Niitä ratkomme yhdessä koko leirin voimin!
Ongelma: Partion kertakäyttökulttuuri johtaa ilmastopäästöihin joka tapahtumassa
Tuntuuko sinustakin siltä, että moniin suuriin partiotapahtumiin hankitaan valtavasti turhaa tai kertakäyttöistä tavaraa? Saatat olla oikeassa, sillä tehdyt hankinnat ovat monissa partiotapahtumissa yksi suurimmista päästölähteistä.
Ratkaisu on meille kaikille tuttua omasta arjestamme, ja perinteisesti lippukunnat ovat pelkästään taloudellisista syistä tässä asiassa mestareita: hanki vain tarpeellista, käytä uudelleen se minkä voit, kierrätä se, mitä et voi.
Tämä on ollut johtolankana myös Kimaran tekemisessä. Mietimme paljon sitä, miten asiat kannattaa Evolle rakentaa, jotta se täytyisi tehdä vain kerran. Kimaralle tehdään esimerkiksi pysyvä ja kestävä pohja leirisuihkuille, jotta jokaiselle leirille sitä ei tarvitisi rakentaa ja purkaa uudelleen. Hyödynnämme Evon uutta varastoa, ja talletamme sinne rakennelmat ja kyltit sopivissa paloissa.
Kimaran osallistumismaksu on haluttu pitää kohtuullisena myös siksi, että rahaa ei olisi jaettavaksi kaikkeen ylimääräiseen. Pelkästään budjettimme asettaa meidät miettimään sitä, mitä oikeastaan tarvitsemme leirille ja mitä emme.
Bonus: Kimara tekee ilmastolle hyvää
Huomasit ehkä, että ilmoittautuessasi Kimaralle saatoit valita osallistumismaksusi päälle myös vapaaehtoisen päästökompensaation. Ja kiitos ehkä juuri sinun, tällä tavalla olemme keränneet melkein kahdeksan tuhatta euroa, joilla teemme hyvää ilmaston eteen.
Kimaran päästökompensaatioon kerätyt rahat, olivat ne osana ilmoittautumista tai myöhemmin leirituotekaupasta ostettuja, käytetään kokonaan kuivuneiden soiden ennallistamiseen. Näin Kimaran avulla luodaan paremmin voivia luontokohteita ja samalla hiiltä ilmasta sitovia nieluja!
Ongelma: En tiedä, mitä juuri minä voisin tehdä vastuullisemmin
Kimaralla opettelemme yhdessä elämään vastuullisemmin, sekä yksilöinä että ryhminä ja organisaatioina. Johtoajatuksena projektin alusta asti on ollut se, että jos jokainen leiriläinen oppisi edes yhden tavan elää omaa arkeaan vähän kestävämmin, on koko leiri oppinut silloin yli 5 500 asiaa vastuullisuudesta.
Samoin voimme leiriä tehdessämme ja suunnitellessamme oppia yhtä jos toista siitä, miten partioprojektit ja -tapahtumat voisivat olla hieman kestävämpiä. Jos yksikin näistä oivalluksista päätyy käyttöön vaikkapa seuraavan kesän lippukuntaleireillä, on vaikutus taas kasvanut yllättäen melko isoksi.
Lisäksi laskemme Kimaran hiilijalanjäljen ja teemme tuleville suurille leireille ehdotukset siitä, miten päästöjä voisi entisestäänkin pienentää.
Bonus: Kimara tekee luonnolle hyvää
Samoin kuin hiilijalanjäljen kompensointi tekee hyvää ilmastolle, teemme me yhdessä Kimaralla hyvää myös luonnolle. Leirin aikana ja osana sen ohjelmaa tulemme nimittäin omin käsin ennallistamaan Evon luontoa – siis auttamaan sitä toipumaan ihmisten aiheuttamista vahingoista.
Kun meillä on 5 500 käsiparia, hoituu isompikin homma hetkessä. Tämän ansiosta Evon luonto ja sen eläimet voivat jatkossa entistä paremmin, ja meidänkin on mukavampi jatkaa retkeilyä hyvinvoivassa metsässä.
Kuva: Iiro Kaisla