Tätä tekstiä kirjoittaessani Kimaraan on tasan vuosi. Ja mitä tekee leiritoimikunta, kun tämä rajapyykki ohitetaan? Viettää kesälomaa.
Jo aivan projektin alkumetreiltä olemme puhuneet siitä, miten tärkeää on, että piirileirin jokaisella tekijällä olisi projektissa hyvä olla. Asia on ollut esillä leiritoimikunnan kokouksissa, piirihallituksen raporteissa, projektisuunnitelmassa, piirineuvostossa, pestikeskustteluissa. Meille leirinjohtajille kyseessä on todellinen sydämen asia. Jokainen tietää, että partiossakin joskus stressaa ja väsyttää. Olisi kuitenkin tärkeää, että meille kaikille rakas harrastus pysyy juuri sellaisena, rakkaana harrastuksena, ei ahdistuksen tai väsymyksen lähteenä.
Siksi olemme heinäkuussa viettäneet koko projektin yhteistä kesälomaa.
Puhuminen on tärkeää, mutta tekojakin tarvitaan
Kuten todettua, olemme Kimaraa tehdessämme puhuneet paljon hyvinvoinnista, sekä projektia tehdessä että kesäleirillä ollessa. Puhuminen on tärkeää (onhan viestintä johtamista) mutta jokaisen kimaralaisen hyvinvoinnin eteen on myös tehtävä asioita. Kesäloma on yksi, pieneltä tuntuva mutta yllättävän ison vaikutuksen aikaansaava, teko.
Teemme paljon muutakin hyvinvoinnin eteen. Jokaisella leiritoimikuntalaisella ja useimmilla päälliköilläkin on johtajapari, jotta kenenkään ei tarvitsisi tehdä projektia yksin, eikä kenenkään ole pakko ehtiä ihan jokaiseen kokoukseen. Pestejä on yritetty palastella kullekin tekijälle sopivan kokoiseksi. Varaamme kiittämiseen ja tekijöiden hyvinvointiin enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Suunnittelemme leiriarkea ja päiväohjelmia niin, että myös levolle ja palautumiselle jäisi tilaa. Mietimme, miten kiittämisestä voisi tehdä jokaiselle mahdollisimman helppoa.
Tunne vastuusi ja pidä lepopäivä
Eräs partioystäväni on puhunut usein siitä, miten me partiolaiset olemme monella tapaa erinomaisia johtajia: osaamme organisoida, aikatauluttaa, kuunnella ja keskustella sekä visioida isosti. Yhdessä asiassa kuitenkin epäonnistumme liian usein: itsemme johtamisessa. Etenkin siinä, että ihan joka päivä ei tarvitse tuntea vastuutaan ja tarttua toimeen. Joskus pitää levätä, meidän jokaisen. Tätä itsekin harjoittelen edelleen, vielä piirileirin johtajana.
Ehkä juuri siksi, että lepääminen, kesäloman tai pienen partiotauon pitäminen on minulle itsellenikin joskus vaikeaa, haluan tarjota jokaiselle Kimaran tekijöille tukea omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Joskus se voi tarkoittaa sitä, että pidän yhden ylimääräisen välipestikeskustelun tai päätämme leiritoimikunnassa jättää jonkin suunnitelman osan toteuttamatta, koska tekijöitä ei löydy tarpeeksi.
Joskus se tarkoittaa sitä, että laitan itsekin Kimara-rukkaset hetkeksi naulaan ja jään lomalle. Onneksi oma johtajaparini muistuttaa kyllä, jos tauko olisi ajankohtainen.